uutiset

Valmistaudu lääkäriksi, rakenna osaamistasi, johtaisi terveydenhuoltoorganisaatiota ja etennä uraasi NEJM Groupin tietojen ja palveluiden avulla.
On arveltu, että malarian hallinta varhaislapsuudessa (alle 5 vuotta) saattaa viivästyttää toiminnallisen immuniteetin hankkimista ja siirtää lapsikuolleisuutta nuoremmasta vanhempaan, jos tartunta on korkea.
Käytimme Etelä-Tansanian maaseudulla tehdyn 22-vuotisen prospektiivisen kohorttitutkimuksen tietoja arvioidaksemme käsiteltyjen verkkojen varhaisen käytön ja eloonjäämisen välistä yhteyttä aikuisuuteen. Kaikki tutkimusalueella 1.1.1998-30.8.2000 syntyneet lapset kutsuttiin osallistumaan pitkittäistutkimus vuosina 1998–2003. Aikuisten selviytymistulokset vahvistettiin vuonna 2019 yhteisön toimituksella ja matkapuhelinpuheluilla. Käytimme Coxin suhteellisia vaaramalleja arvioidaksemme varhaislapsuudessa hoidettujen verkkojen käytön ja aikuisiän selviytymisen välistä yhteyttä mahdollisten hämmennysten mukaan.
Ilmoittautui yhteensä 6706 lasta. Vuonna 2019 tarkistimme 5983 osallistujan (89 %) elintärkeät tiedot. Varhaisten paikallisvierailujen raporttien mukaan noin neljännes lapsista ei koskaan nukkunut hoidetun verkon alla, puolet nukkui hoidetun verkon alla. netto jossain vaiheessa, ja loput neljännes nukkui aina käsitellyn verkon alla.Nuku hoidetun allahyttysverkot.Raportoitu kuoleman riskisuhde oli 0,57 (95 % luottamusväli [CI], 0,45 - 0,72) alle puolet käynneistä. Vastaava riskisuhde 5-vuotiaan ja aikuisiän välillä oli 0,93 (95 % CI, 0,58 - 1,49).
Tässä pitkäaikaisessa tutkimuksessa malarian varhaisesta torjunnasta korkean tartuntatilanteessa käsiteltyjen verkkojen varhaisen käytön eloonjäämisedut säilyivät aikuisikään asti. (Rahoittaja Eckenstein-Geigy Professorship ja muut.)
Malaria on edelleen johtava sairauksien ja kuolinsyy maailmanlaajuisesti.1 Vuonna 2019 409 000 malariakuolemasta yli 90 % tapahtui Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, ja kaksi kolmasosaa kuolemista tapahtui alle 5-vuotiailla lapsilla.1 Hyönteismyrkky Käsitellyt verkot ovat olleet malarian torjunnan selkäranka vuoden 2000 Abujan julistuksesta 2 lähtien. 1990-luvulla suoritettu sarja satunnaistettuja klusteritutkimuksia osoitti, että käsitellyillä verkoilla oli huomattava eloonjäämisetu alle 5-vuotiaille lapsille.3 Pääasiassa suurista mittakaavajakauma, 2019.1 46 % Saharan eteläpuolisen Afrikan malariariskipopulaatioista nukkuu käsitellyissä hyttysverkoissa
Koska 1990-luvulla saatiin näyttöä pienten lasten käsiteltyjen verkkojen eloonjäämiseduista, oletetaan, että käsiteltyjen verkkojen pitkän aikavälin vaikutukset selviytymiseen korkean leviämisen olosuhteissa ovat vähäisempiä kuin lyhytaikaiset vaikutukset ja voivat jopa olla negatiivinen johtuen toiminnallisen immuniteetin hankkimisesta.tähän liittyvät viivästykset.4–9 Julkaistut todisteet tästä aiheesta rajoittuvat kuitenkin kolmeen tutkimukseen Burkina Fasosta, Ghanasta,11 ja Keniasta, joissa seuranta on kestänyt enintään 7,5 vuotta.12 Mikään näistä julkaisuista ei osoittanut todisteita lasten muutoksesta. kuolleisuus nuoresta vanhuuteen varhaislapsuuden malarian torjunnan seurauksena. Raportoimme tässä tiedot Etelä-Tansanian maaseudulla tehdystä 22 vuotta kestäneestä prospektiivisestä kohorttitutkimuksesta arvioidaksemme yhteyttä käsiteltyjen hyttysverkkojen varhaislapsuudessa käytön ja aikuisiän selviytymisen välillä.
Tässä prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa seurasimme lapsia varhaisesta lapsesta aikuisuuteen. Tutkimuksen hyväksyivät Tansanian, Sveitsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan asiaankuuluvat eettiset arviointilautakunnat. Pienten lasten vanhemmat tai huoltajat antoivat suullisen suostumuksensa vuosien 1998 ja 2003 välillä kerätyille tiedoille. .Vuonna 2019 saimme henkilökohtaisesti haastateltujen osallistujien kirjallisen suostumuksen ja puhelimitse haastateltujen osallistujien suullisen suostumuksen. Ensimmäinen ja viimeinen kirjoittaja takaavat tietojen täydellisyyden ja oikeellisuuden.
Tämä tutkimus tehtiin Ifakara Rural Health and Demograph Surveillance Site (HDSS) -alueella Tansanian Kilomberon ja Ulangan alueilla.13 Tutkimusalue koostui alun perin 18 kylästä, jotka jaettiin myöhemmin 25:een (kuva S1 lisäliitteessä, saatavilla tämän artikkelin koko tekstin kanssa osoitteessa NEJM.org). Kaikki HDSS-asukkaiden 1. tammikuuta 1998 ja 30. elokuuta 2000 välisenä aikana syntyneet lapset osallistuivat pitkittäiseen kohorttitutkimukseen kotikäyntien aikana joka neljäs kuukausi toukokuusta 1998 huhtikuuhun 2003. Vuodesta 1998 vuoteen 2003 osallistujat saivat HDSS-käyntejä 4 kuukauden välein (kuva S2). Vuodesta 2004 vuoteen 2015 alueella tiedossa olevien osallistujien eloonjäämistilanne kirjattiin rutiininomaisilla HDSS-käynneillä. Vuonna 2019 teimme seurantatutkimuksia yhteisön toiminnan ja matkapuhelimien kautta, varmistaen kaikkien osallistujien eloonjäämistilanteen asuinpaikasta ja HDSS-tietueista riippumatta.Kysely perustuu ilmoittautumisen yhteydessä annettuihin perhetietoihin.Loimme jokaiselle HDSS-kylälle hakuluettelon, jossa näkyvät etu- ja sukunimet kunkin osallistujan kaikista entisistä perheenjäsenistä sekä syntymäaika ja perheestä vastaava yhteisön johtaja rekisteröitymishetkellä. Paikallisten yhteisön johtajien kanssa järjestetyissä tapaamisissa luettelo tarkistettiin ja muita yhteisön jäseniä tunnistettiin jäljittämisen helpottamiseksi.
Sveitsin kehitys- ja yhteistyöviraston ja Tansanian yhdistyneen tasavallan hallituksen tuella tutkimusalueelle perustettiin vuonna 1995 ohjelma käsiteltyjen hyttysverkkojen tutkimuksen tekemiseksi.14 Vuonna 1997 sosiaalisen markkinoinnin ohjelma, jonka tavoitteena oli levittää, edistää ja sai takaisin osan verkkojen hinnasta, otettiin käyttöön verkkokäsittely.15 Sisäkkäinen tapauskontrollitutkimus osoitti, että käsitellyt verkot liittyivät 27 %:n eloonjäämiskasvuun 1 kuukauden–4-vuotiailla lapsilla (95 %:n luottamusväli [CI], 3-45).15
Ensisijainen tulos oli selviytyminen kotikäyntien aikana. Kuolleiden osallistujien ikä ja kuolinvuosi saatiin vanhemmilta tai muilta perheenjäseniltä. Pääasiallinen altistumismuuttuja oli hyttysverkkojen käyttö syntymän ja 5 vuoden iän välillä ("net" käyttö alkuvuosina). Analysoimme verkon saatavuutta yksittäisen käytön ja yhteisön tasolla. Hyttysverkkojen henkilökohtaisen käytön osalta jokaisella kotikäynnillä vuosina 1998-2003 lapsen äidiltä tai hoitajalta kysyttiin onko lapsen äiti tai hoitaja nukkunut verkon alla edellisenä iltana, ja jos ja milloin verkko oli hyönteismyrkky- Käsittely tai pesu. Teimme yhteenvedon kunkin lapsen alkuvuodesta altistumisesta käsitellyille verkoille prosenttiosuutena käynneistä, joissa lasten kerrottiin nukkuneen käsiteltyjen verkkojen alla .Kylätason hoitoverkoston omistuksen osalta yhdistimme kaikki vuosilta 1998-2003 kerätyt kotitaloustiedot laskeaksemme kunkin kylän vähintään yhden hoitoverkon omistaneiden kotitalouksien osuuden vuosittain.
Malariaparasitemian tiedot kerättiin vuonna 2000 osana kattavaa malarian yhdistelmähoidon seurantaohjelmaa. 16. toukokuuta edustavassa HDSS-perheiden otoksessa parasitemia mitattiin paksukalvomikroskopialla kaikilta vähintään 6 kuukauden ikäisiltä perheenjäseniltä heinäkuuhun 2000 asti. , 2001, 2002, 2004, 2005 vuosi ja 2006.16
Tietojen laadun ja seurannan täydellisyyden maksimoimiseksi vuonna 2019 rekrytoimme ja koulutimme kokeneita haastattelijatiimin, joilla oli jo laajat paikallistuntemus. Joidenkin perheiden osalta tiedot omaishoitajan koulutuksesta, perheen tuloista ja hoitoon kuluneesta ajasta eivät olleet saatavilla. Useita imputointia käyttäen ketjuyhtälöitä käytettiin puuttuvien kovariaattitietojen huomioon ottamiseksi ensisijaisessa tuloksessamme. Kaikkia taulukossa 1 lueteltuja muuttujia käytettiin ennustajina näille imputoinneille. Lisäksi suoritettiin täydellinen tapaustutkimus sen varmistamiseksi, että tulokset eivät olleet herkkiä imputaatiolle. valittu menetelmä.
Alkuperäiset kuvaavat tilastot sisälsivät seurantakäyntien keskiarvon ja kuolleisuuden sukupuolen, syntymävuoden, hoitajakoulutuksen ja kotitalouden tuloluokittain. Kuolleisuus on arvioitu kuolleiksi 1000 henkilövuotta kohden.
Tarjoamme tietoja siitä, kuinka verkon kattavuus on muuttunut ajan myötä. Havainnollistaaksemme suhdetta kylätason kotitalouksien omistuksen välillä käsiteltyjen sänkyverkkojen ja paikallisen malarian leviämisen välillä loimme hajakuvaajan kylätason hoidetun sänkyverkon kattavuudesta ja kylätason loistautien esiintyvyydestä. vuonna 2000.
Nettokäytön ja pitkän aikavälin eloonjäämisen välisen yhteyden arvioimiseksi arvioimme ensin säätämättömät standardi-Kaplan-Meier-eloonjäämiskäyrät vertaamalla lapsia, jotka ilmoittivat nukkuneensa hoidetun verkon alla vähintään 50 %:lla varhaisista käynneistä, eloonjäämistuloksiin. Lasten kerrottiin nukkuneen alle hoidettujen hyttysverkot alle 50 %:ssa varhaisista käynneistä.50 %:n raja valittiin vastaamaan yksinkertaista "useimmiten" määritelmää. Varmistaaksemme, että tämä mielivaltainen katkaisu ei vaikuta tuloksiin, arvioimme myös säätämättömän Kaplan-Meier-standardin eloonjäämiskäyrät, joissa verrataan lapsia, jotka aina ilmoittivat nukkuneensa hoidetun verkon alla, niihin, jotka eivät koskaan ilmoittaneet nukkuneensa hoidetun verkon alla. Verkon alla olevien lasten eloonjäämistulokset.Arvioimme näille kontrasteille säätämättömät Kaplan-Meier-käyrät koko ajanjakson (0-20 vuotta) ja varhaislapsuuden (5-20 vuotta) jälkeen. Kaikki selviytymisanalyysit rajoittuivat ensimmäisen tutkimushaastattelun ja viimeisen tutkimushaastattelun väliseen aikaan. johti vasemmanpuoleiseen katkaisuun ja oikeanpuoleiseen sensurointiin.
Käytimme Coxin suhteellisia vaarojen malleja arvioidaksemme kolmea tärkeintä kiinnostavaa kontrastia, jotka riippuvat havaittavissa olevista hämmennystekijöistä – ensinnäkin selviytymisen ja niiden käyntien prosenttiosuuden välillä, joissa lasten kerrotaan nukkuneen käsiteltyjen verkkojen alla;toiseksi erot eloonjäämisissä lasten välillä, jotka käyttivät hoidettuja verkkoja yli puolella käynneistä, ja niiden lasten välillä, jotka käyttivät hoidettuja verkkoja alle puolessa käynneistä;Kolmanneksi erot eloonjäämisissä lasten välillä ilmoittivat aina nukkuneensa varhaisilla käynneillä Käsiteltyjen hyttysverkkojen alla lapset eivät koskaan ilmoittaneet nukkuneensa käsiteltyjen verkkojen alla näiden käyntien aikana. Ensimmäisessä yhteydessä käyntiprosentti analysoidaan lineaarisena terminä.Martingaalijäännösanalyysi suoritettiin tämän lineaarisuusolettaman riittävyyden vahvistamiseksi. Suhteellisten vaarojen oletuksen testaamiseen käytettiin Schoenfeldin jäännösanalyysiä17. Hämmennyksen huomioon ottamiseksi kaikki kolmen ensimmäisen vertailun monimuuttujaestimaatit korjattiin kotitalouden tulokategorian, lähimpään lääketieteelliseen laitokseen kuluvan ajan ja hoitajan mukaan. koulutusluokka, lapsen sukupuoli ja lapsen ikä.syntynyt.Kaikki monimuuttujamallit sisälsivät myös 25 kyläkohtaista sieppausta, minkä ansiosta pystyimme sulkemaan pois havaitsemattomien kylätason tekijöiden systemaattiset erot mahdollisina hämmennystekijöinä. Esitettyjen tulosten luotettavuuden varmistamiseksi. Valittuun empiiriseen malliin estimoimme myös kaksi binaarikontrastia käyttämällä ytimiä, paksuuksia ja tarkkaa sovitusalgoritmeja.
Koska käsiteltyjen verkkojen varhainen käyttö voi johtua havaitsemattomista kotitalouden tai hoitajan ominaisuuksista, kuten terveystiedoista tai yksilön kyvystä saada lääketieteellisiä palveluita, arvioimme myös kylätason mallin neljänneksi vastakohtana. Tässä vertailussa käytimme kylä tason keskimääräinen kotitalouden omistus käsitellyistä verkoista (syöte lineaarisena terminä) kolmen ensimmäisen vuoden aikana, jolloin lapset havaittiin ensisijaisena altistumismuuttujanamme. Kylätason altistuminen on se etu, että se on vähemmän riippuvainen yksilö- tai kotitaloustason yhteismuuttujista, ja se pitäisi Siksi sekaannukset eivät vaikuta niihin vähemmän. Käsitteellisesti kylätason kattavuuden lisäämisellä pitäisi olla suurempi suojaava vaikutus kuin yksittäisen kattavuuden lisäämisellä, koska hyttyspopulaatioihin ja malarian leviämiseen kohdistuu suurempia vaikutuksia.18
Kylätason nettokäsittelyn ja yleisemmin kylätason korrelaatioiden huomioon ottamiseksi keskivirheet laskettiin käyttämällä Huberin klusteri-robustivarianssiestimaattoria. Tulokset raportoidaan pisteestimaateina 95 %:n luottamusvälillä. Luottamusvälien leveydet eivät ole on säädetty moninkertaisuuden mukaan, joten välejä ei pitäisi käyttää päättelemään vakiintuneita assosiaatioita. Ensisijaista analyysiämme ei määritetty etukäteen;Siksi P-arvoja ei raportoitu. Tilastollinen analyysi suoritettiin Stata SE -ohjelmiston (StataCorp) versiolla 16.0.19
Toukokuusta 1998 huhtikuuhun 2003 kohorttiin kuului yhteensä 6706 osallistujaa, jotka olivat syntyneet 1. tammikuuta 1998 - 30. elokuuta 2000 (kuva 1). Ilmoittautumisiät vaihtelivat 3-47 kuukauden välillä, keskiarvo 12 kuukautta. Toukokuussa 1998 ja huhtikuussa 2003 kuoli 424 osallistujaa. Vuonna 2019 vahvistimme 5 983 osallistujan (89 % ilmoittautuneista) elintärkeän tilan. Toukokuun 2003 ja joulukuun 2019 välisenä aikana kuoli yhteensä 180 osallistujaa, mikä johti karkeaan kuolleisuuteen. 6,3 kuolemaa 1000 henkilötyövuotta kohden.
Kuten taulukosta 1 näkyy, otos oli sukupuolittain tasapainoinen;Keskimäärin lapset otettiin mukaan juuri ennen kuin he täyttivät vuoden ja heitä seurattiin 16 vuotta. Suurin osa omaishoitajista on suorittanut perusasteen koulutuksen, ja useimmilla kotitalouksilla on käytettävissään vesijohto- tai kaivovettä. Taulukossa S1 on lisätietoja tutkimusotoksen edustavuudesta. havaittu kuolemien määrä 1000 henkilötyövuotta kohden oli pienin korkeasti koulutettujen omaishoitajien lapsilla (4,4 per 1000 henkilötyövuotta) ja suurin lapsilla, jotka olivat yli 3 tunnin matkan päässä sairaanhoitolaitoksesta (9,2 per 1000 henkilötyövuotta) ja joukossa. kotitaloudet, joilla ei ole tietoa koulutuksesta (8,4/1000 henkilötyövuotta) tai tuloista (19,5/1000 henkilötyövuotta).
Taulukossa 2 on yhteenveto tärkeimmistä altistumismuuttujista. Noin neljäsosa tutkimukseen osallistuneista ei koskaan nukkunut käsitellyn verkon alla, toinen neljäsosa ilmoitti nukkuneensa hoidetun verkon alla jokaisella varhaisella käynnillä ja loput puolet nukkui joidenkin, mutta ei kaikkien, alla. hyttysverkot vierailun aikana. Aina käsiteltyjen hyttysverkkojen alla nukkuneiden lasten osuus kasvoi 21 prosentista vuonna 1998 syntyneistä 31 prosenttiin vuonna 2000 syntyneistä lapsista.
Taulukossa S2 on lisätietoja verkon käytön yleisistä suuntauksista vuosina 1998–2003. Vaikka kerrottiin, että 34 % lapsista nukkui käsiteltyjen hyttysverkkojen alla edellisenä yönä vuonna 1998, vuoteen 2003 mennessä luku oli noussut 77 %:iin. Kuva S3 näyttää varhaisessa iässä hoidettujen käyttökertojen nettotaajuus.Kuvio S4 osoittaa omistajuuden suurta vaihtelua: Iraguan kylässä alle 25 prosentilla kotitalouksista oli hoidettu verkkoja vuonna 1998, kun taas Igotan, Kivukonin ja Lupiron kylissä yli 50 prosentilla kotitalouksista oli käsitellyt verkot samana vuonna.
Ohjaamattomat Kaplan-Meier-eloonjäämiskäyrät on esitetty. Paneeleissa A ja C verrataan niiden lasten (oikaisemattomia) selviytymisratoja, jotka ilmoittivat käyttäneensä käsiteltyjä verkkoja vähintään puolet käyntien määrästä harvemmin käyttäneisiin. Paneeleissa B ja D verrataan lapsia, jotka eivät koskaan käyneet. ilmoitti nukkuneensa käsiteltyjen verkkojen alla (23 % näytteestä) ja ne, jotka ilmoittivat aina nukkuneensa käsiteltyjen verkkojen alla (25 % näytteestä).Säädetty) raita. Syöttö näyttää samat tiedot suurennetulla y-akselilla.
Kuva 2 Osallistujien selviytymisratojen vertailu aikuisuuteen perustuen käsiteltyjen verkkojen varhaiseen käyttöön, mukaan lukien eloonjäämisarviot koko ajanjaksolta (kuvat 2A ja 2B) ja eloonjäämiskäyrät, jotka on määritetty eloonjäämisestä 5 vuoden ikään asti (kuvat 2C ja 2D).A. tutkimusjakson aikana kirjattiin yhteensä 604 kuolemaa;485 (80 %) esiintyi viiden ensimmäisen elinvuoden aikana. Kuolleisuusriski oli huipussaan ensimmäisenä elinvuotena, laski nopeasti 5-vuotiaaksi asti, pysyi sitten suhteellisen alhaisena, mutta kasvoi hieman noin 15-vuotiaana (kuva S6). yksi prosentti osallistujista, jotka käyttivät jatkuvasti käsiteltyjä verkkoja, selvisi aikuisikään asti;näin oli myös vain 80 %:lla lapsista, jotka eivät käyttäneet käsiteltyjä verkkoja varhain (taulukko 2 ja kuva 2B). Loisten esiintyvyys vuonna 2000 korreloi voimakkaasti negatiivisesti alle 5-vuotiaiden lasten kotitalouksien omistamien käsiteltyjen sänkyverkkojen kanssa (korrelaatiokerroin). , ~0,63) ja vähintään 5-vuotiaat lapset (korrelaatiokerroin, ~0,51) (kuva S5).).
Jokainen 10 prosenttiyksikön lisäys käsiteltyjen verkkojen varhaisessa käytössä liittyi 10 % pienempään kuolemanriskiin (riskisuhde, 0,90; 95 % CI, 0,86 - 0,93), jos myös kaikki omaishoitajien ja kotitalouksien yhteismuuttujat olivat mukana. kylän kiinteänä vaikutuksena (Taulukko 3). Lapsilla, jotka käyttivät hoidettuja verkkoja aikaisemmilla käynneillä, oli 43 % pienempi kuolinriski verrattuna lapsiin, jotka käyttivät käsiteltyjä verkkoja alle puolessa käynneistä (riskisuhde, 0,57; 95 % CI, 0,45 - 0,72). Samoin lapsilla, jotka nukkuivat aina käsiteltyjen verkkojen alla, oli 46 % pienempi kuolemanriski kuin lapsilla, jotka eivät koskaan nukkuneet verkkojen alla (riskisuhde 0,54; 95 % CI, 0,39 - 0,74). Kylätasolla 10 prosenttiyksikön kasvu hoidetun sängyn nettoomistuksessa liittyi 9 % pienempään kuolemanriskiin (riskisuhde, 0,91; 95 % CI, 0,82-1,01).
Käsiteltyjen verkkojen käytön vähintään puolessa varhaiselämän käynneistä raportoitiin liittyvän riskisuhteeseen 0,93 (95 % CI, 0,58 - 1,49) 5-vuotiaasta aikuisuuteen (taulukko 3). ajanjakso 1998–2003, jolloin oikaisimme iän, omaishoitajien koulutuksen, kotitalouden tulot ja varallisuuden, syntymävuoden ja syntymäkylän (taulukko S3).
Taulukossa S4 esitetään kahden binaarisen altistumismuuttujamme korvikearvopisteet ja tarkat vastaavuusarviot, ja tulokset ovat lähes identtiset taulukon 3 kanssa. Taulukossa S5 esitetään erot selviytymisessä varhaisten käyntien lukumäärän mukaan. Huolimatta suhteellisen harvoista havainnoista vähintään neljältä varhaisissa käynneissä arvioitu suojaava vaikutus näyttää olevan suurempi lapsilla, joilla on enemmän käyntejä, kuin lapsilla, joilla on vähemmän käyntejä. Taulukossa S6 esitetään täydellisen tapausanalyysin tulokset;nämä tulokset ovat lähes identtisiä pääanalyysimme kanssa, mutta kylätason arvioiden tarkkuudella on hieman suurempi.
Vaikka on olemassa vahvaa näyttöä siitä, että käsitellyt verkot voivat parantaa alle 5-vuotiaiden lasten eloonjäämistä, pitkäaikaisvaikutuksia koskevat tutkimukset ovat edelleen vähäisiä, etenkin alueilla, joilla on korkea tartuntaaste.20 Tuloksemme viittaavat siihen, että lapset hyötyvät pitkällä aikavälillä. käsitellyt verkot.Nämä tulokset ovat vahvoja laajoissa empiirisissa normeissa ja viittaavat siihen, että huolet lisääntyneestä kuolleisuudesta myöhemmässä lapsuudessa tai nuoruudessa, mikä voisi teoriassa johtua viivästyneestä toiminnallisesta immuunijärjestelmästä, ovat perusteettomia. Vaikka tutkimuksemme ei suoraan mitannut immuunitoimintaa, se voi Väitetään, että eloonjääminen aikuisuuteen malariaendeemisillä alueilla on itsessään heijastus toiminnallisesta immuniteetista.
Tutkimuksemme vahvuuksia ovat otoskoko, johon kuului yli 6500 lasta;seuranta-aika, joka oli keskimäärin 16 vuotta;odottamattoman alhainen tappio seurantaan (11 %);ja tulosten johdonmukaisuus eri analyysien välillä. Korkea seurantaprosentti voi johtua epätavallisesta tekijöiden yhdistelmästä, kuten matkapuhelinten laajasta käytöstä, maaseutuyhteisön yhteenkuuluvuudesta tutkimusalueella sekä syvästä ja positiivisesta sosiaalisesta tutkijoiden ja paikallisten ihmisten välille kehittyneet siteet. Yhteisö HDSS:n kautta.
Tutkimuksessamme on tiettyjä rajoituksia, mukaan lukien yksilöllisen seurannan puute vuosina 2003–2019;ei tietoa lapsista, jotka kuolivat ennen ensimmäistä opintokäyntiä, mikä tarkoittaa, että kohortin eloonjäämisluvut eivät edusta täysin kaikkia saman ajanjakson syntymiä;ja havainnointianalyysi.Vaikka mallimme sisältää suuren määrän kovariaatteja, jäännössekoitusta ei voida sulkea pois.Nämä rajoitukset huomioon ottaen ehdotamme, että tarvitaan lisätutkimuksia sänkyverkkojen pitkäaikaisen käytön vaikutuksista ja kansanterveyden merkityksestä käsittelemättömistä sänkyverkkoista, erityisesti kun otetaan huomioon nykyiset huolenaiheet hyönteismyrkkyjen kestävyydestä.
Tämä varhaislapsuuden malarian torjuntaan liittyvä pitkän aikavälin eloonjäämistutkimus osoittaa, että kohtuullisella yhteisön kattavuudella hyönteismyrkkyillä käsiteltyjen sänkyverkkojen eloonjäämisedut ovat huomattavia ja jatkuvat aikuisikään asti.
Professori Eckenstein-Geigyn vuoden 2019 seurannan aikana keräämä data ja Sveitsin kehitys- ja yhteistyöviraston sekä Sveitsin kansallisen tiedesäätiön tuki vuosina 1997–2003.
Kirjoittajien toimittama ilmoituslomake on saatavilla tämän artikkelin koko tekstin kanssa osoitteessa NEJM.org.
Kirjoittajien toimittama tiedonjakoilmoitus on saatavilla tämän artikkelin koko tekstin kanssa osoitteessa NEJM.org.
Sveitsin trooppinen ja kansanterveysinstituutti ja Baselin yliopisto, Basel, Sveitsi (GF, CL);Ifakara Health Institute, Dar es Salaam, Tansania (SM, SA, RK, HM, FO);Columbia University, New York Mailman School of Public Health (SPK);ja London School of Hygiene and Tropical Medicine (JS).
Tohtori Finkiin voi ottaa yhteyttä osoitteessa [email protected] tai Swiss Institute for Tropical and Public Healthiin (Kreuzstrasse 2, 4123 Allschwil, Sveitsi).
1. World Malaria Report 2020: 20 Years of Global Progress and Challenges. Geneve: World Health Organization, 2020.
2. Maailman terveysjärjestö. Abujan julistus ja toimintasuunnitelma: otteita Roll Back Malaria Africa -huippukokouksesta 25. huhtikuuta 2000 (https://apps.who.int/iris/handle/10665/67816).
3. Pryce J, Richardson M, Lengeler C. Hyönteismyrkkyllä ​​käsitellyt hyttysverkot malarian ehkäisyyn. Cochrane Database System Rev 2018;11:CD000363-CD000363.
4. Snow RW, Omumbo JA, Lowe B, et al. Lasten vakavan malarian esiintyvyyden ja Plasmodium falciparum -tartuntatason välinen yhteys Afrikassa. Lancet 1997; 349:1650-1654.
5. Molineaux L. Nature kokeet: Mitä vaikutuksia malarian ehkäisyyn on? Lancet 1997;349:1636-1637.
6. D’Alessandro U. Malarian vakavuus ja Plasmodium falciparum -tartunnan taso. Lancet 1997;350:362-362.
8. Snow RW, Marsh K. Clinical Malaria Epidemiology in African Children. Bull Pasteur Institut 1998;96:15-23.
9. Smith TA, Leuenberger R, Lengeler C. Lapsikuolleisuus ja malarian leviämisen intensiteetti Afrikassa. Trend Parasite 2001;17:145-149.
10. Diallo DA, Cousens SN, Cuzin-Ouattara N, Nebié I, Ilboudo-Sanogo E, Esposito F. Hyönteismyrkkyillä käsitellyt verhot suojaavat lapsikuolleisuutta Länsi-Afrikan väestössä jopa 6 vuoden ajan. Bull World Health Organ 2004;82:85 -91.
11. Binka FN, Hodgson A, Adjuik M, Smith T. Kuolleisuus seitsemän ja puolen vuoden seurantatutkimuksessa hyönteismyrkkyillä käsiteltyjä hyttysverkkoja Ghanassa.Trans R Soc Trop Med Hyg 2002;96:597 -599.
12. Eisele TP, Lindblade KA, Wannemuehler KA, et al. Hyönteismyrkkyillä käsiteltyjen sänkyverkkojen jatkuvan käytön vaikutukset lasten kaikista syistä kuolleisuuteen Länsi-Kenian alueilla, joilla malaria on erittäin monivuotinen. Am J Trop Med Hyg 2005;73 :149-156.
13. Geubbels E, Amri S, Levira F, Schellenberg J, Masanja H, Nathan R. Johdanto terveyden ja väestön seurantajärjestelmään: Ifakara Rural and Urban Health and Population Surveillance System (Ifakara HDSS). Int J Epidemiol 2015;44: 848-861.
14. Schellenberg JR, Abdulla S, Minja H, et al.KINET: Sosiaalinen markkinointiohjelma Tansanian malarian valvontaverkostolle, joka arvioi lasten terveyttä ja pitkäaikaista selviytymistä. Trans R Soc Trop Med Hyg 1999;93:225-231.